Yleiset säännökset

Määritelmistä

Laissa olevat määritelmät täsmentävät ja selventävät eri termien ja asioiden ymmärtämistä. Määritelmät antavat asioiden kanssa tekemisessä oleville yhteisen kielen. Esimerkiksi, termi kiinteä pyydys on määritelty pysyväisluonteiseksi rakennelmaksi, isorysää pidetään kiinteänä pyydyksenä.

Mitä tarkoitetaan: 
a) liikkuvalla rihmapyydyksellä
b) seisovalla pyydyksellä, 
c) lohi- ja siikapitoinen joki, 
d) rauhoituspiiri, 
e) osakaskunta, 
f) kalastusoikeus, 
g) luonnonvesi, 
h) tilapäisesti asuva henkilö, 
i) valtaväylä, 
k) tuulastus

Kuka on kalastusoikeuden haltija?

Selvitä miten kalakannan hoito on järjestetty kotikuntasi alueella.

Asioita joita voit selvittää:
I a) kalojen istutus; määrät ja lajit.
b) Ammattikalastajat kotikunnassasi.
c) kalastuslupien hinta eri pyydyksille; verkko, viehelupa.
d) mahdolliset rauhoitusalueet
e) muut rajoittavat säännökset

II Hae Vesijärven käyttö- ja hoitosuunnitelma.
Muodostakaa parit ja selvittäkää käyttö- ja  hoitosuunnitelmasta.
a) Vesijärven kalakanta
b) Montako ammattikalastajaa on järvellä
c) Miten järven hoitokalastus on hoidettu?
d) Kalastusrajoitukset

paasivu

kalastusoikeus

pyydykset 

pyynnin rajoitukset

kalastustuotteet

valvonta

rangaistukset

osakaskunta

kalastusalue

hakemisto

Muita linkkejä:

www.finlex.fi

  www.ahven.net

  www.mmm.fi

  www.lahti.fi.

1 §

Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen.  
Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon.

2 § Osakaskunta (kalastuskunta)

Kalastusoikeuden haltija on ensi kädessä velvollinen järjestämään kalastuksen ja kalakannan hoidon niin, että 1 §:ssä mainitut tavoitteet otetaan asianmukaisesti huomioon.
Yhteisen kalaveden osakkaiden muodostama yhteisaluelain mukainen osakaskunta toimii tässä laissa tarkoitettuna kalastuskuntana. 
Kalatalouden edistämistä ja muiden 1 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamista varten vesialueet jaetaan niiden omistussuhteista sekä kunnallisesta ja valtionhallinnollisesta jaotuksesta riippumatta kalastusalueisiin. 
Valtion kalataloushallintoa hoitaa maa- ja metsätalousministeriö. Kalatalouden piirihallintoviranomaisina toimivat [maaseutuelinkeinopiirit].