Ohjauskeskustelu

Ohjaaminen alkaa yleensä ohjauskeskustelulla. Ohjauskeskustelulle varataan etukäteen aika, kesto sekä mahdollisimman rauhallinen tila. Ohjauskeskustelut voivat olla henkilökohtaisia tai ne voidaan toteuttaa ryhmässä, jolloin hyödynnetään muiden samassa tilanteessa olevien kokemuksia.

Ohjaaja johtaa ohjauskeskustelua. Hän pitää huolta keskustelulle sovitusta ajasta ja siitä, että sovitut asiat tulevat käsitellyksi ja dokumentoiduksi. Tärkeintä ohjauskeskustelussa on opiskelija ja hänen ohjaustarpeensa. Maahanmuuttajan ohjaustarpeet vaihtelevat usein suuresti samoin käsiteltävien aiheiden kirjo. Koska ohjaukseen vaikuttavat monet ns. ulkopuoliset tekijät - esimerkiksi perheen kotoutuminen, ystävien antama tuki ja taloudelliset tekijät - on ohjauksen lähestymistavan oltava kokonaisvaltainen.

Ensimmäisessä ohjauskeskustelussa selvitetään ja sanallistetaan maahanmuuttajan jo hankittua osaamista ja kartoitetaan opiskeluvalmiudet. Siinä asetetaan tavoitteita ja laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jossa sovitaan käytännön toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensimmäisissä ohjauskeskusteluissa kartoitetaan myös ohjaus- ja tukitoimien tarvetta. Ohjauskeskustelut jatkuvat säännöllisin väliajoin. Ohjauskeskustelu jäsentää tavoitteen saavuttamista ja auttaa näin myös ohjaajaa tehtävässään.

Tie hoitajaksi –hankkeen koulutuksen ensimmäisissä ohjauskeskusteluissa selvitettiin maahanmuuttajan omassa maassa hankittua peruskoulutusta ja hoitoalan valmiuksia. Hankkeen toteuttaman koulutuksen jälkeen osa opiskelijoista jatkoi suoraan ammatillisiin opintoihin. Joissakin tapauksissa valmiuksia tuli vielä kehittää ennen siirtymistä työelämään tai koulutukseen. Hankkeen tarjoaman ohjauksen ja tuen avulla lähes kaikki opiskelijat pääsivät eteenpäin uralla ammattiin.