| English | Suomeksi | Deutsch | Lietuviškai | Polski |

 

Suomalaisen pilottikoulutuksen esittely

Osallistuminen

Suomalainen pilottikoulutushanke suunniteltiin kehittämään ammatillisten aikuisopettajien ja työpaikkaohjaajien arviointitaitoja erityiskohteena aiemman oppimisen tunnistaminen suomalaisessa näyttötutkintojärjestelmässä. Koulutuskeskus Salpaus organisoi hankkeen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu hoiti toteutuksen.

Osallistujat olivat lähinnä Koulutuskeskus Salpauksen ammatillisia aikuiskouluttajia sekä työpaikkaohjaajia, jotka työskentelevät ammatillisessa tutkintoprosessissa tiiviisti yhdessä näiden opettajien kanssa. He edustivat liiketalouden-, tietojenkäsittelyn-, kotityöpalvelun- sekä maahanmuuttajien koulutusaloja sekä sosiaali- ja terveyspalvelualaa. Yhteensä 15 osallistujaa ilmoittautui koulutukseen: heistä 11 suoritti 10 opintopisteen (ect) laajuisen koulutuksen ja neljä osallistujaa 3 opintopisteen (ect) laajuisen koulutuksen. Kaikki osallistujat olivat naisia.

Koulutuksen ja pilotoinnin rakenne

Pilottikoulutushanke toteutettiin 24. toukokuuta ja 31.marraskuuta 2007 välisenä aikana, ja arviointityökalujen piloitointijakso marraskuusta 2007 syyskuuhun 2008. Koulutuksen ja pilotoinnin aikataulu oli seuraava:

1. koulutusseminaari – 24. ja 25. toukokuuta 2007
2. koulutusseminaari – 18. ja 19. syyskuuta 2007
3. koulutusseminaari – 31. lokakuuta 2007
Pilotoinnin 1. seminaari – 1. helmikuuta 2008
Pilotoinnin 2. seminaari – 11. huhtikuuta 2008

Seminaarien alussa esiteltiin osallistujille luennoitsijat, aihepiiri, koulutusohjelma ja aikataulu sekä seminaarin tavoitteet. Osallistujat perehdytettiin myös suomalaiseen näyttötutkintojärjestelmään ja henkilökohtaistamismääräykseen, joka muokkasi suomalaisen pilottihankekoulutuksen sisältöä siten, että keskityimme suurimmaksi osaksi aiemmin opitun tunnistamiseen ja arviointiin.

Kaikkia osallistujia rohkaistiin kehittämään uusia innovatiivisia välineitä osaamisen ja aiemmin opitun tunnistamiseen pienryhmätyöskentelynä. Ryhmät koostuivat vähintään yhdestä aikuiskouluttajasta ja työpaikkaohjaajasta, jotka toimivat samalla alalla. Jokaisen seminaarin lopuksi osallistujille annettiin välitehtävä, jonka avulla he pystyivät tunnistamaan tarvittavia arviointitaitoja ja siten kehittämään ideoitaan arviointityökaluiksi.

Ensimmäistä kokoontumisen päätteeksi, kuten jatkossa kaikissa seminaareissa, pyysimme osallistujilta palautetta seminaarien sisällöstä suhteutettuna osallistujien tarpeisiin. Käytimme työskentelyssä aktiivisen oppimisen metodeja: erilaisia toiminnallisia tehtäviä, lähinnä pari- ja ryhmätyötekniikoita. Osallistujat toivat aktiivisesti esiin omat mielipiteensä ja ajatuksensa, jakoivat kokemuksiaan innokkaasti ja osallistuivat työskentelyprosessiin proaktiivisella tavalla.

Oppimistulokset

Koulutushankkeen aikana saavutetut oppimistulokset osoittavat, että osallistujilla on nyt

  1. kyky/taito määritellä arviointistrategia ottaen huomioon opiskelijoiden oppimisen tarpeet, oppimisen tavoitteet, sisällön sekä opetus- ja oppimismenetelmät
  2. kyky tunnistaa arvioinnin tehtävä ja kriteerit suhteessa opiskelijoiden suoritukseen, riippuen ennustettavista tietyn oppiaineen/opintokokonaisuuden oppimistuloksista
  3. kyky valita arviointimenetelmät, jotka mahdollistavat tasapuolisen tiedon keräämisen opiskelijoista
  4. kyky kehittää ja käyttää erilaisia arviointivälineitä opintojen, opetettavan sisällön ja opetusmenetelmien arviointiin
  5. kyky antaa ja vastaanottaa palautetta opiskelijoiden oppimistuloksista ja -vaikeuksista
  6. kyky reflektoida ja asianmukaisesti arvioida omaa toimintaansa arviointiprosessissa

Suomalaisen koulutushankkeen merkittävimpänä hyötynä pidämme:

  1. aktiivisen oppimisen menetelmien käyttö
  2. tiiviimpi yhteistyö opettajien ja työpaikkaohjaajien välillä arviointiprosessissa
  3. uusien innovatiivisten arviointityökalujen kehittäminen ja käyttöönotto helpottamaan opettajien ja työpaikkaohjaajien käytännön työtä

Linkkejä opetus-  ja oppimismateriaaleihin

Competence-based Qualifications in Finland by National Board of Education
http://www.oph.fi/julkaisut/2008/competence_based_qualifications_2008.pdf 

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen koulutusjärjestelmässä 
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:27 
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2004/aikaisemmin_hankitun_osaamisen_
tunnustaminen_koulutusjarjestelma

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa 
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4 
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2007/Aiemmin_hankitun_osaamisen_
tunnustaminen_korkeakouluissa.html

Oppimisella osallisuutta - vastauksia työn murrokseen. Sitran raportteja 29.
http://www.sitra.fi/Julkaisut/raportti29.pdf

Mäkinen, J., Olkinuora, E., Rinne, R. & Suikkanen, A. 2006. Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen. Keuruu: PS-Kustannus.

Opittu ja tunnustettu! Vapaan sivistystyön opitun tunnustaminen formaaleissa oppilaitoksissa. Selvitys muodoista, käytänteistä, yhteistyösuhteista ja ongelmista.
http://www.vsop-ohjelma.fi/Maattaselvitys.pdf

Niskanen, A., Lepänjuuri, A. & Rautio, T. (toim.) 2006. Tunnistatko taiturin? Osaamisen tunnustaminen ja tunnustaminen korkea-asteella . Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 67.

Rikkinen, A. (toim.) Henkilökohtaistamisen hyvät käytännöt, mallit ja mekanismit. AiHe-projektin tuloksia 2006. OPH